Ratkaisukeskeinen terapia ja työnohjaus ovat tulevaisuussuuntautunutta ja päämäärätietoista työskentelyä. Ratkaisukeskeisyys on kuitenkin enemmän kuin yksiselitteinen menetelmä tai työote. Ratkaisukeskeisyys voidaan nähdä tapana ajatella ja katsoa maailmaa. Alla on lueteltu ratkaisukeskisen ajattelutavan keskeisimpiä asioita.

Asiakaslähtöisyys ja kunnioitus

Asiakas on aina oman elämänsä paras asiantuntija. Asiakkaan ajatukset, tunteet, kokemukset ja ehdotukset otetaan todesta. Ratkaisukeskeisen terapian ytimessä on ajatus auttaa asiakasta saavuttamaan riittävä itsetuntemus voidakseen tehdä omaa hyvinvointia tukevia tavoitteita ja päätöksiä.

Luottamus asiakkaan voimavaroihin ja kykyihin

Jokainen ihminen kykenee muuttumaan, oppimaan, kasvamaan ja löytämään oman tiensä. Jokainen ihminen tekee parhaansa vallitsevissa olosuhteissa. Vaikeatkin tilanteet ovat ratkaistavissa uusilla tavoilla, jolloin menneisyyden kokemuksista voi tulla voimavara. Työskentelyn keskiössä on asiakkaan oman vahvuuden ja selviytymistaitojen etsiminen.

Tavoitteellisuus

Keskinäinen yhteistyö perustuu asiakkaan tavoitteiden ja toivotun tulevaisuuden määrittelemiseen. Ongelman rajaaminen ratkaistavaan muotoon on tärkeää. Suuntaamalla ajatukset, huomio ja keskustelu tulevaisuuteen nähdään mahdollisuuksia myös nykyhetkessä. Keskitytään edistykseen, onnistumisiin, uusiin vaihtoehtoihin ja ratkaisuihin. Tärkeämpää kuin mikään tavoite on kuitenkin terapeutin ja asiakkaan välinen suhde. Kunnioittava ja arvostava vuorovaikutus mahdollistavat muutokseen tarvittavan rauhan.

Sanoissa on voimaa

Asiakkaan kaipaama muutos voi olla konkreettisen muutoksen sijaan näkökulman vaihtaminen asiaan. Sanat avaavat ja sulkevat, lukkiuttavat ja tekevät mahdolliseksi, ovat portteja erilaisiin asioihin. Ne ovat tekoja, aseita, symboleja, välineitä; niissä on voimaa. Sanat kertovat asioita ja saavat tapahtumaan. Ratkaisukeskeisessä terapiassa tutkitaan yhdessä asiakaan kanssa, millaisia merkityksiä sanoilla on asiakkaalle.

Muutos on väistämätön

Vaikeassa tilanteessa on lohdullista ajatella, että muutosta ei voi estää. Ongelma tai ongelmallinen käyttäytyminen ei vaikuta kaikkeen elämässä. Etsitään hetkiä, jolloin asiat ovat tai ovat olleet paremmin ja rakennetaan niiden varaan. Itsetuntemuksen ja selkeyden lisääntyessä valinnat helpottuvat ja maisema alkaa näyttää selkeämmältä.

Yhteistyö perustuu avoimeen kommunikaatioon ja ajatusten vaihtoon

Asiakas päättää, mihin hän haluaa juuri nyt keskittyä. Yhtä ainoaa oikeaa näkökulmaa ei ole olemassa. Kysymällä kysymyksiä terapeutti johdattaa asiakaan sisäisen totuutensa äärelle. Asettumalla avoimin mielin tutkimaan asiakkaan mukanaan tuomaa asiaa, terapeutti voi avata, yhdessä asiakaan kanssa, ovia uusiin maailmoihin.

Myönteinen palaute ja ansionjako

Palaute toimii vuoropuhelun synnyttäjänä ja motivoijana sekä suuntaa katsetta tulevaisuuteen ja auttaa eteenpäin. Myös terapeutille on hyvä antaa palautetta. Suuntaa voidaan tarvittaessa muuttaa sen suuntaisesti.

Lähteet:

Aarninsalo, P ja Mattila, A (2012) Ratkaisukeskeinen psykoterapia. Teoksessa Huttunen, M,O. ja Kalska, H. (toim.) Psykoterapiat. Helsinki. Duodecim.

De Jong, Peter ja Berg,Insoo Kim (2013) Ratkaisukeskeisen terapian oppikirja. Suom. Ben Furman ja Antti Mattila. Helsinki. Lyhytterapiainstituutti Oy.

Furman, B & Ahola, T. (1993) Ongelmista ratkaisuihin. Lyhytterapian perusteet. Helsinki. Tammi.

Haley J. (1997) Lyhytterapian lähteillä. Helsinki. Lyhytterapiainstituutti.

Helle, L. (1999). Milloinkaan ei ole aina! 12 askelta ratkaisu- ja voimavarakeskeisyyteen. RATKES 2/99, 10-15.

Malinen, T. (2008) Luova tila. Ratkaisukeskeisestä ja narratiivisesta työtavasta. Helsinki. Lyhytterapiainstituutti.